30. joulukuuta 2014

Pikkuponi

Tein serkulle pikkuponin joululahjaksi, sain aikaiseksi vain sisäkuvia.
 Ponin tein kolmipalaisen kaavalla jonka takia se näyttää hiukan erikoiselta, mutta serkkuni ainakin piti siitä. Toivottavasti poni miellyttää!

Tuuva

22. joulukuuta 2014

Wili, 2 years together

Kaksi vuotta sitten sain kirjeen, josta alkoi matkamme. Jouduin odottamaan avaamista jouluun, mutta olen aina pitänyt tätä päivää vuosipäivänämme.Wili on ehkä tallin tärkeimmistä hepoista, koska se on ollut mukana melkein tallin perustamisesta lähtien! Wilin kanssa olen kokenut niin paljon asioita, ja ihmeitä. Tämä upea heppa, jonka tilasin hiukan huolimattomasti, on ollut Kaaren tallin tukipilarina.
Kiitän siis Wiliä kaikesta, kiitän Sailaa tilauksen teosta, kiitän itseäni siitä että päätin sitä heppaa vinkua.


Tuuva

12. joulukuuta 2014

Kaaren talli 3-vuotta!

Kaaren talli 3-vuotta

Iloa, iloa vaan! Tää on synttäreiden huumaa! On jo kolme vuotta ohi mennyt kuin tuulen puhallus!
 Kolme vuotta sitten, kolme vuotta nuorempi tyttö tanssahteli kahden kepparinsa kanssa, ja unelmoi nykyhetkestä, ja sitäkin kauemmas. Kolme vuotta ollaan itketty pettymyksestä ja ilosta. Niin paljon on saatu aikaan, ja niin paljon ollaan myös menetetty. Kolme vuotta olen ollu täällä, tässä maailmassa. Kolme vuotta olen rakastanut tätä harrastusta. Kolme vuotta olen ollut yksi osa tätä suurta palapeliä, toivottavasti vielä monta vuotta tulevaisuudessakin.
(c) Minka
(c) Jalla


Haluan kiittää teitä kaikkia, jotka olette kanssani jakaneet tämän kaiken. Kiitos avusta nousta takaisin syvänteestä hortoilemasta, en tiedä olisiko Kaaren tallia enää, jos en olisi tavannut teitä. Niin paljon rahaa ja stressiä on tähän kulunut, sitäkin enemmän onnea ja iloa.
Tuuva

1. joulukuuta 2014

Ensikosketus

Mahtavaa avata suuren odottelun jälkeen vihdoin joulukalenterien luukkuja! 
Joulukuu on vihdoin tullut kera ensimmäisen luukun, ja uuden viikon. Sen kunniaksi laitankin tänne ensikosketukseni lumeen tältä vuodelta 22.11. Nauttikaa rennosta ja tunnelmallisesta musiikista!

Tuuva

23. marraskuuta 2014

Pieniä juttuja

Copyt lukevat kuvatekstissä!
Kyllä, pieniä juttuja. Taidan tehdä joulukalenterin kaikesta huolimatta sittenkin virallisesti bloggeriin. Luukut merkkaan silti suntuubiin nettisivuille. Tää johtuu osittain siitä että se on helpompaa bloggerilla. Tänne voin mutkitta lisätä ne miljoonat videota ja kuvat jotka kalenteriin tulee
Luukkutoiveita saa tehdä jos huvittaa.
Laajuskiin tuli vihdoin lunta! Olen odotellut talvea niin pitkään. Menin eilen Wilin kanssa tekemään julkaistavaa materiaalia kalenteria varten. Onhän tänä jouluna jo toinen vuosipäivämme! Ajatella että Wili on ollut mukana jo kaksi vuotta, vaikka se tuntuu eiliseltä, kun avastin kirjeen jossa odotti täyttöänsä maailman ihanin suokki.

Olin Jallan valmennuksessa -laskee vaikeaa laskua..- 16.11 Karjaalla. Kyytijärjestelyissä onnistuttiin epäonnistumaan, ja loppuenlopuksi meninkin Vuokon kyydissä. Olihan se aluksi hiukan outoa olla hyypiön kyydissä jonka viimeeksi tapasi vuosi sitten, ja silloin minä olin kyllä hiukan ylihysteerinen.
Hepat minä täytin uudelleen ihan tätä päivää varten, joten ei tarvitse enää sitä hommaa vaivautua tekemään. Chame kylläkin voi vielä odottaa.

Mukaan lähtikin sitten Tura ja Wili. Vuokolla oli mukanaan Pyrtsi, Fyllerö ja Rio. Kun saavuimme sitten Jallan luokse, hääräilimme hetken aikaa sisällä, kunnes menimme ulos säätämään jotain heppojen kanssa. Hypitiin hiukan kahden esteen sarjaa, ja mentiin jotain kouluratsastuksen kaltaista.
Hyppelin Pyrtsillä. (c) Vuokko
Kyllä on taas aika todeta että Karjaalla paistaa aina aurinko ja on lämmintä. Olin valinnut erittäin huonot mutta lämpimät kengät mukaan, ja näin tuli valitettua koko päivä jalkakivuista, ja nyt minun tekisi lyödä päätä tiileen. Valittaja.
Rio
En ottanut päivästä yhtään niin paljon kuvia kun ajattelin, mutta se vain säästi muistikorttiani tapolta. Lopulta Immali ja Lattekin tulivat mukanaan Roosa, Kick ja Lemonette. Aloitettiin sitten pienellä tutustumisella ja maastolla, jos muistan nyt oikein. Heitän nyt hiukan hatusta näitä järjestyksiä.
Maaston jälkeen oli pieni vapaatunti jolla menimme vapaasti kaikenlaista vaihdellen koko ajan heppoja.
Ratsastelin suuren osan ajasta Fylleröllä, se sulatti ihanalla painavuudellaan ja söpöydellään sydämeni. - vakava rikos - Wilillä taisin hetken ratsastaa (?) ja menin myös tottakai Turalla ja muillakin kaiken karvaisilla otuksilla.
Otimme myös Hepokattien yhteiskuvan, sillä Karjaalla on eräs hepokattimangneetti nimeltään Jalla.
Muistaakseni jatkoimme lähes heti estetunnilla, jolle olin ilmoittautunut Wilillä. Wilillä oli alkutunnista hiukan energiaa, mutta lopputunnista ori rauhottui. Ei olla sen kanssa kamalasti viimeaikoina energiaa purettu. Kun sitten mentiin lopuksi rataa, päästin Wilin menemään hiukan kovempaa, mutta pidin sen silti hallinnassa. Kaikki laidallaolijat huusivat kannustushuutoja nopeampaan tahtiin. En kyllä silti mennyt kovempaa. Ei vain ole minun lajiani se kirikiri- rata. Vaikka olenkin ihan fine juoksija ja ihan semi nopea, en tykkää mennä kovaa radoilla. Tykkään enemmän rauhallisesta, puhtaasta ja siististä. Ehkä tyyliluokat ovatkin alaani, jos sitä tyyliä nyt kehitettäisiin.
Olen maailmanmestari arvioimaan näitä korkeuksia..
Tämän jäälkeen taisimmekin mennä sisälle syömään makaroonilaatikkoa, joka kärsi kovia kun yksi annos tippui lattialle ja löysi vapautensa vihdoin. - mutta se vapaus ei kestänyt kauaa -
Datailimme hetken kännyköillä, jonka jälkeen oli kaiken maailman leikkejä tiedossa. Ensimmäisessä pelissä minun joukkueeni hävisi molemmilla kerroilla  koska eräs tyttö nimeltään Tuuva, on erittäin surkea näissä jutuissa, ja oonnistui jopa potkaisemaan pallon päin autoa.. mutta voittoa tässä ei tultu hakemaankaan. Toisessa kisassa taisimme myös hävitä (?) mutta viimeisessä erässä voitimme joka kierroksella.
(c) Jalla
Leikkien jälkeen menimme Vuokon ansiosta kuvaamaan kuvia. - miust ei kyllä ollu kauheesti kuvia, mutta hyvä niin. Olen aina ollut hiukan huono kaikissa tunnelmakuvissa - 

Fail, Tura
Soori, en jaksanut rajata, kärsikää rauhassa.
Lempi kuvani!
Lopuksi oli aika heittää hyvästit ja lähteä siivoilujen yms. kera junalle. Etenkin Tura sain _erittäin_ paljon huomiota joka kyllä herätti minussa hämmästystä. Ehkä on siis tuotava Tura sinne Karjaalle uudelleenkin?
Kuitenkin oli erittäin kiva päivä, vaikka olinkin välillä ihan kamala valittaja niiden jalkojen suhteen. - ottaa vasaran käteen ja kolauttaa kunnon mustelman muistuttamaan miten käy jos valittaa - Mutta, kiitos kamalasti Jalla että värkkäsit tämmösen tapahtuman, voitaisiin joskus uusia? Oli kiva tavata myös Immalia ja Lattea, ja vihdoin taas nähdä Vuokkoa. Ja tottakai Jalla, oli mahtavaa olla taas seurassasi.

Toivottavasti annatte anteeksi tämän oudon ja tönkön postauksen, mutta kun sanat eivät vain synny enää luontaisesti sormistani. Joulukalenteriin tulee toivottavasti jotain parempaa tekstiä, jossa tunteet yms. ilmenevät paremmin esille. Pahoittelen myös kuvien vähyyttä.
Tuuva

8. marraskuuta 2014

Ajatus

Se voi vaihtua, kadota. Se vie minut mukanaan, kuljettaa taikamatkaan, aikaan tuntemattomaan. Se ei jätä, ei hylkää, vaikka voikin häivetä. En sitä voi koskea, mutta voin sen tuntea. Ajatus ei tunne rajoja, se voi mennä minne vain.

Hei, muistatte varmaankin viime postaukseni. Nyt on varmaan sitten korkea aika kertoa mistä tässä on oikein kysymys. Jalla tietääkin jo kaiken valmiiksi.
En ehkä ole ollut niin reheellinen teille. Todellisuudessa talliin on muuttanut jo neljä hevosta. Ensimmäinen ilmestyi 15.5, toinen n. 14,6, kolmas heinäkuussa ja neljäs lokakuussa. 
Halusin tehdä jotakin hämmentävää, ja se oli hetken mielijohde. Joku jo varmaan onkin huomannut etten ole kertonut hevosten nimiä postauksissa, ja videoissa on esiintynyt outoja hyypiöitä. 

Tajusin että en voi salata tätä jouluun saakka, olisin silloin liian myöhässä. Todellisuudessa minun piti kertoa jo ajat sitten.
Tallissa on tilanne muuttunut nopeasti: Yhtäkkiä kaikki lähtevät, monta palaa, ja nekin lähtevät. Yhtäkkiä on tuntemattomia hevosia liikenteessä, ja lopulta tulee joku erikoinen postaus.
Tosiaan Tornado lähti tallista. 

Hevosten tekotyylini on muuttunut pitkäpäisistä lyhytkaulaisista päinvastaiseen suuntaan. Hepat on nykyään suoria, pitkäsuisia. Jo harjan ulkonäöstä huomaa, että tuuheuteen on panostettu monilla kerroksilla. Silmien muoto on kehittynyt, sijainti muuttunut, suitsien kiinnitykset siistiytyneet, hihnat parempia, riimut hienompia.. Voin sanoa reheellisesti, että se on harppaus eteenpäin.
Kuten moni varmaan myös huomaa, blogipostauksissa ei ole enää niitä hymiöraiskauksia, capsilla laitettuja huutoja, yliaktiivisuuteen viittaavia lauseita tai muita inhottavuuksia. Mieleni on kehittynyt vuodenaikana hyvin paljon, ja myös näkemys maailmaani. Osittain hyvällä tavalla, mutta myös ehkä turhan huonolla tavalla. Ehkä olenkin nykyään synkkämielisempi, ja epäsosiaalisempi ja rauhallisempi, mutta olen ruvennut näkemään elämän ihmeitä yhä tarkemmin. Olen aina ollut hyvin tarkkasilmäinen ja katsellut luonnon yksityiskohtia ja pohtinut kaiken kauniin alkua. 
 Ehkei se kaikki kesällä ja syksyllä nähty vaiva itsensä muuttamisessa olekaan mennyt ihan hukkaan. Mutta jos sallin itselleni, jatkan matkaa oikeaan puheenaiheeseen.
En ole nyt lähiaikoina ommellut, tai käynyt tallissa, koska yksinkertaisesti ei vain huvita. Inspiraatiota ja intoa löytyisi paljonkin, mutta jalat ei suostu yhteistyöhön. ---> raippa käteen.
Tällä hetkellä huoneeni näyttää aivan katastrofaaliselta, ja pitäisi ommella yksi kirjava pullero talliin valmiiksi, että voin aloittaa jouluksi seuraavaa. Olen nyt alkuun ainakin ihan semityytyväinen hevoskatraaseen. Ehkei kaksi hepoista olekaan niin perfectoja, mutta silti ne merkitsevät minulle paljon.

Ehkä haluattekin nyt hiukan esittelykierrosta? Voitte kommentteihin arvailla rotuja.
Criatura
KT Echament 
Kuvat on otettu ennen kuin ehdin ommella sieraimia kiinni!
KT Fándango Nynic  
En ole saanut Fánysta kunnon kuvia vielä.

Bilbo Reppuli:
Sama pätee Bilbon osalla.
Tällä hetkellä Bilbo on kaikista onnistunein veijari. Sen harjaan pitäisi varmaan lisätä vielä yksi kerros, ehkä toinenkin. Kunnon shetuharjahan pitää olla!
Osa hevosista omistaakin jo sivut. Käykääpä vain kurkkimassa. 

Mitä olen tehnyt hevosteni kanssa? Reppuli pääsi vähän aikaa sitten tempputehtäviä tekemään. Harjoittelimme piaffea, passagea ja keulimista. Välillä jotakin kumarruksiakin tuli kerrattua kuopimisen, väistämisen ja pään pois kääntämisen lisäksi.
Olin myös kaksi viikkoa takaperin Tomorrowland stablesin (instagram, en tiedä tallin oikeaa nimeä) valmennuksessa Fányn kanssa. Mentiin melko pieniä harjoituksia, mitä nyt 50-60cm pomppuiltiin ja jotain koulua väännettiin.
Söpö vuonis valmennuksesta.
Muuta en olekaan tehnyt, muutamia kaulanaruharjoituksia on tullut harjoitettua. Muuten hepot on ollu aika koskemattomina tallilla. Tura pitäisi täyttää uudelleen, mikä nyt tuo kyhmyrä oikein tuossa turvan päällä on, ja mitkä ihmeen muodot alahuulessa. Täyttö on hiukan muuttunut, joten parannuksiin siis. Pitäisi saada hiukan myös uutta puhtia näiden suurmyyntiheppojen kanssa.

Lunta on myös kerääntynyt tänne Laajuskille päin. Vaikkakin se suli pois, ilman viileys ja raikkaus sai minut iloiseksi.
Eipäs muuta tässä olekaan.
Tuuva!
psst... Minut löytää edelleenkin aktiivisempana Instagramista... kepparikäyttäjä @kaarentalli ja privakäyttäjänä tutuille @tua_02

25. lokakuuta 2014

Tallissani märkä koira?

Heipparallan hei!
Olinpa taas  Jallasen kanssa, joka "erittäin" ajoissa kello 20.00 soitti miulle että tulisitko huomenna yökyläilemään tällä junalla ja kaikki tekemiset ja ostoslistat valmiina. Eipä siinä sitten muuta kuin kamat kasaan ja retkelle! Kyläily sisältyi viikonloppuun 18.10-19.10.
Saavuin n. kymmenen aikaan Karjaalle. Siinä hetken sekoilin etsiessäni Jallaa kaikkialta tytön odottaessa väärillä raiteilla. Nopeasti mentiin sitten autolla Jyskiin, ja Jyskin kautta kaupoille. Tällä kertaa unohdin ottaa kuvia ostoksista, mutta pelastin tilanteen juuri äsken.
Koko saalis kaikessa komeudessaan!
Jyskistä beigeä(kö) fleecevilttiä
Teddyä ja Miamia Marketista
Drops Symphony ja - Andesia lankalinjasta
Mustaa tekonahkaa
Viininpunaista aitoa nahkaa
Kaksi suikaletta ruskean keltaista tekonahkaa. (en tiedä mistä tuo toinen suikale tuli, mutta ei se mitään.
Ruskeaa tekonahkaa..
Mustaa aitoa nahkaa...
Karheaa narua n. 3m
Ilmaislaatikosta punertavaa ja ruskeaa kankaista nauhaa (?)
 Pakko sanoa että ostamistani nahoista riittää seuraavalle kahdelle vuodelle varusteisiin materiaalia ties kuinka paljon! Ei oikeasti, ja kaikki tämä maksoi vain 4€  Nuo kimpaleet oli oikeasti valtavia...
Ja tässä saatte ihastella koko nahkamäärääni. En nyt sanoisi että ylittäisi ylärajat, mutta kyllä valinnan varaa löytyy. Miulle tämä määrä riittää ihan hyvin kolmelle vuodelle, ehkä ylikin, jos säästeliäitä ollaan.

Mentiin sitten ratsastelemaan ulos. Ette varmaankaan usko tätä, mutta ulkona oli kirkas, putipuhtaan sininen taivas! Asteet olivat niin korkealla että otin takin pois ja menin T-paitasillani, vaikka Jalla jäätyi toppatakkine kaikkineen.
Hämmästelimme Jallan kanssa miten tyyneltä näyttää miun hyppääminen varsinkin matalilla esteillä!
 Ja juu, tuo pipo sai heipat aika pian. Menimme aluksi hiukan naruriimulla koulun ja esteiden sekoitusta, jonka jälkeen tuuppailimme Oodin ja Minervan kanssa. Minerva palasi äitiyslomaltaan joten menimme aluksi ihan iisejä juttuja kuten loivaa kiemurauraa, voltteja, kulmia ja asetuksia.
Menin seuraavanakin päivänä Oodilla koulua, joten tämä johti tähän:
Nauttikaa, ihmettelen vain miten aina kun teen tuuppailuvidin, siitä tulee black & white.
Jalla & karvamopo
Oodi ja Tuuva
Tyyneltä näyttää
Tosiaan tuossa taisi olla muutamia seuraavan päivän kuukahtaneita kuvia. Juu eiei. Tosiaan kaikki kuvat joissa  esiinnyn minä, copyright Jalla.
Oodilla meninkin lisättyjä askeleita, piaffea, passagea, laukkapiruetteja, laukanvaihtoja, ympyröitä, pohkeenväistöjä, muutamia takaosankäännöksiä sun muuta.. Näin siinä käy kun Tuuva hiukan innostuu. Keho ei kyllä tykännyt, mutta kaikenhan mitä teen, missä voin tarpeeksi rääkätä itseäni.
Sisällä rupesimme ompelemaan ja ähersin Oodille suitset. Kuvaa ei ole, mutta alaturpiksella ja niittejä otsapantaan. Jalla ainakin melkein halkesi liitoksistaan, niin kai se kolmen soljen kaksituntinen taistelu oli ihan vaivansa arvoinen. Tein myös naruriimun.
Ei taidettu tehdä kamalasti mitään muuta. Aamulla mie rupesin väkertämään toisia suitsia omista nahoistani.
Loput strassit liimailen sitten kotona. Suitsiin tuli ketjukuolain, jonka Jalla miulle lahjoitti. Suitset ovat mustat ja niiden otsapanta ja turpahihna ovat koristellut -suuriltaosin-.

Aamulla tajuttiin ettei voitu mennä maastoon kaatosateen takia, joten jäimme sisälle. Jossain välissä kävimme hankkimassa karkkia jonka jälkeen datasimme. Kun sade vihdoin taukosi, menimme ulos.
Mentiin Oodilla kouluvääntöä ja testailtiin uusia suitsia.
Tajusin juuri etten oikeastaan kovin usein ponikeppareilla ratsasta. Miuta ärsytti ne pikkuaskeleet, kun olen tottunut harppailemaan ympäri kenttää. Innostuin ottamaan Vanhalla järkkärillä yhden kuvan.
 Lopulta rupesi satamaan räntälumivettä -muistini mukaan- ja paettiin sisälle. Tässä kävi sitten näin:
Poni rupesi muistuttamaan enemmän märkää koiraa kuin ponia..

Karva oli ihan oikeasti samannäköistä kuin se olisi kasteltu suihkussa, märempi kuin minä. Eikä mitään auttanut se että turkki oli ihan takussa.


Kastumisen jälkeen rupesin kuivailemaan sekä suitsia että märkää koiraani. Nimi tuli myös siitä, että ihan aluksi karvan tuoksusta tuli mieleen märkä koira. Jallahan tämän keksi.

Lopulta lähdimme juna-asemalle jossa odottikin jo Y-juna. Vilkuteltiin siinä vartin verran ennen kuin juna lähti matkaan.
Sen jälkeen en ole ratsastanut keppareilla vähään aikaan.

Mainostaisin tässä myös että Ratsutila Hepokatti teki comebackin. Tähän mennessä on tullut kaksi postausta, jotka kannattaa lukea. Varsinkin tämä postaus teki miuun vaikutuksen. Käykää siis lukemassa ja ryhtykäähän vain lukijoiksi jos innostaa! Tästä pääsette myös tallin nettisivuille. Itse olen oikein iloinen paluusta, koska Vuokko toimi kevään aikana miun johdattajanani tietämättään, ja on kehittänyt minua toivottavasti edes vähän henksellä puolella.
Bella
Tipa, ihan suosikkini! Toimin myös hetken sen hoitajana.

Myöskin ilmoitan että pian tulee pieni Sneak-peek Kaaren tallin tämän hetkisen mystisen tilanteen kannalta.
Tuuva
Kaikki kuvat joissa esiinnyin, copyright Jalla!