23. marraskuuta 2014

Pieniä juttuja

Copyt lukevat kuvatekstissä!
Kyllä, pieniä juttuja. Taidan tehdä joulukalenterin kaikesta huolimatta sittenkin virallisesti bloggeriin. Luukut merkkaan silti suntuubiin nettisivuille. Tää johtuu osittain siitä että se on helpompaa bloggerilla. Tänne voin mutkitta lisätä ne miljoonat videota ja kuvat jotka kalenteriin tulee
Luukkutoiveita saa tehdä jos huvittaa.
Laajuskiin tuli vihdoin lunta! Olen odotellut talvea niin pitkään. Menin eilen Wilin kanssa tekemään julkaistavaa materiaalia kalenteria varten. Onhän tänä jouluna jo toinen vuosipäivämme! Ajatella että Wili on ollut mukana jo kaksi vuotta, vaikka se tuntuu eiliseltä, kun avastin kirjeen jossa odotti täyttöänsä maailman ihanin suokki.

Olin Jallan valmennuksessa -laskee vaikeaa laskua..- 16.11 Karjaalla. Kyytijärjestelyissä onnistuttiin epäonnistumaan, ja loppuenlopuksi meninkin Vuokon kyydissä. Olihan se aluksi hiukan outoa olla hyypiön kyydissä jonka viimeeksi tapasi vuosi sitten, ja silloin minä olin kyllä hiukan ylihysteerinen.
Hepat minä täytin uudelleen ihan tätä päivää varten, joten ei tarvitse enää sitä hommaa vaivautua tekemään. Chame kylläkin voi vielä odottaa.

Mukaan lähtikin sitten Tura ja Wili. Vuokolla oli mukanaan Pyrtsi, Fyllerö ja Rio. Kun saavuimme sitten Jallan luokse, hääräilimme hetken aikaa sisällä, kunnes menimme ulos säätämään jotain heppojen kanssa. Hypitiin hiukan kahden esteen sarjaa, ja mentiin jotain kouluratsastuksen kaltaista.
Hyppelin Pyrtsillä. (c) Vuokko
Kyllä on taas aika todeta että Karjaalla paistaa aina aurinko ja on lämmintä. Olin valinnut erittäin huonot mutta lämpimät kengät mukaan, ja näin tuli valitettua koko päivä jalkakivuista, ja nyt minun tekisi lyödä päätä tiileen. Valittaja.
Rio
En ottanut päivästä yhtään niin paljon kuvia kun ajattelin, mutta se vain säästi muistikorttiani tapolta. Lopulta Immali ja Lattekin tulivat mukanaan Roosa, Kick ja Lemonette. Aloitettiin sitten pienellä tutustumisella ja maastolla, jos muistan nyt oikein. Heitän nyt hiukan hatusta näitä järjestyksiä.
Maaston jälkeen oli pieni vapaatunti jolla menimme vapaasti kaikenlaista vaihdellen koko ajan heppoja.
Ratsastelin suuren osan ajasta Fylleröllä, se sulatti ihanalla painavuudellaan ja söpöydellään sydämeni. - vakava rikos - Wilillä taisin hetken ratsastaa (?) ja menin myös tottakai Turalla ja muillakin kaiken karvaisilla otuksilla.
Otimme myös Hepokattien yhteiskuvan, sillä Karjaalla on eräs hepokattimangneetti nimeltään Jalla.
Muistaakseni jatkoimme lähes heti estetunnilla, jolle olin ilmoittautunut Wilillä. Wilillä oli alkutunnista hiukan energiaa, mutta lopputunnista ori rauhottui. Ei olla sen kanssa kamalasti viimeaikoina energiaa purettu. Kun sitten mentiin lopuksi rataa, päästin Wilin menemään hiukan kovempaa, mutta pidin sen silti hallinnassa. Kaikki laidallaolijat huusivat kannustushuutoja nopeampaan tahtiin. En kyllä silti mennyt kovempaa. Ei vain ole minun lajiani se kirikiri- rata. Vaikka olenkin ihan fine juoksija ja ihan semi nopea, en tykkää mennä kovaa radoilla. Tykkään enemmän rauhallisesta, puhtaasta ja siististä. Ehkä tyyliluokat ovatkin alaani, jos sitä tyyliä nyt kehitettäisiin.
Olen maailmanmestari arvioimaan näitä korkeuksia..
Tämän jäälkeen taisimmekin mennä sisälle syömään makaroonilaatikkoa, joka kärsi kovia kun yksi annos tippui lattialle ja löysi vapautensa vihdoin. - mutta se vapaus ei kestänyt kauaa -
Datailimme hetken kännyköillä, jonka jälkeen oli kaiken maailman leikkejä tiedossa. Ensimmäisessä pelissä minun joukkueeni hävisi molemmilla kerroilla  koska eräs tyttö nimeltään Tuuva, on erittäin surkea näissä jutuissa, ja oonnistui jopa potkaisemaan pallon päin autoa.. mutta voittoa tässä ei tultu hakemaankaan. Toisessa kisassa taisimme myös hävitä (?) mutta viimeisessä erässä voitimme joka kierroksella.
(c) Jalla
Leikkien jälkeen menimme Vuokon ansiosta kuvaamaan kuvia. - miust ei kyllä ollu kauheesti kuvia, mutta hyvä niin. Olen aina ollut hiukan huono kaikissa tunnelmakuvissa - 

Fail, Tura
Soori, en jaksanut rajata, kärsikää rauhassa.
Lempi kuvani!
Lopuksi oli aika heittää hyvästit ja lähteä siivoilujen yms. kera junalle. Etenkin Tura sain _erittäin_ paljon huomiota joka kyllä herätti minussa hämmästystä. Ehkä on siis tuotava Tura sinne Karjaalle uudelleenkin?
Kuitenkin oli erittäin kiva päivä, vaikka olinkin välillä ihan kamala valittaja niiden jalkojen suhteen. - ottaa vasaran käteen ja kolauttaa kunnon mustelman muistuttamaan miten käy jos valittaa - Mutta, kiitos kamalasti Jalla että värkkäsit tämmösen tapahtuman, voitaisiin joskus uusia? Oli kiva tavata myös Immalia ja Lattea, ja vihdoin taas nähdä Vuokkoa. Ja tottakai Jalla, oli mahtavaa olla taas seurassasi.

Toivottavasti annatte anteeksi tämän oudon ja tönkön postauksen, mutta kun sanat eivät vain synny enää luontaisesti sormistani. Joulukalenteriin tulee toivottavasti jotain parempaa tekstiä, jossa tunteet yms. ilmenevät paremmin esille. Pahoittelen myös kuvien vähyyttä.
Tuuva

8. marraskuuta 2014

Ajatus

Se voi vaihtua, kadota. Se vie minut mukanaan, kuljettaa taikamatkaan, aikaan tuntemattomaan. Se ei jätä, ei hylkää, vaikka voikin häivetä. En sitä voi koskea, mutta voin sen tuntea. Ajatus ei tunne rajoja, se voi mennä minne vain.

Hei, muistatte varmaankin viime postaukseni. Nyt on varmaan sitten korkea aika kertoa mistä tässä on oikein kysymys. Jalla tietääkin jo kaiken valmiiksi.
En ehkä ole ollut niin reheellinen teille. Todellisuudessa talliin on muuttanut jo neljä hevosta. Ensimmäinen ilmestyi 15.5, toinen n. 14,6, kolmas heinäkuussa ja neljäs lokakuussa. 
Halusin tehdä jotakin hämmentävää, ja se oli hetken mielijohde. Joku jo varmaan onkin huomannut etten ole kertonut hevosten nimiä postauksissa, ja videoissa on esiintynyt outoja hyypiöitä. 

Tajusin että en voi salata tätä jouluun saakka, olisin silloin liian myöhässä. Todellisuudessa minun piti kertoa jo ajat sitten.
Tallissa on tilanne muuttunut nopeasti: Yhtäkkiä kaikki lähtevät, monta palaa, ja nekin lähtevät. Yhtäkkiä on tuntemattomia hevosia liikenteessä, ja lopulta tulee joku erikoinen postaus.
Tosiaan Tornado lähti tallista. 

Hevosten tekotyylini on muuttunut pitkäpäisistä lyhytkaulaisista päinvastaiseen suuntaan. Hepat on nykyään suoria, pitkäsuisia. Jo harjan ulkonäöstä huomaa, että tuuheuteen on panostettu monilla kerroksilla. Silmien muoto on kehittynyt, sijainti muuttunut, suitsien kiinnitykset siistiytyneet, hihnat parempia, riimut hienompia.. Voin sanoa reheellisesti, että se on harppaus eteenpäin.
Kuten moni varmaan myös huomaa, blogipostauksissa ei ole enää niitä hymiöraiskauksia, capsilla laitettuja huutoja, yliaktiivisuuteen viittaavia lauseita tai muita inhottavuuksia. Mieleni on kehittynyt vuodenaikana hyvin paljon, ja myös näkemys maailmaani. Osittain hyvällä tavalla, mutta myös ehkä turhan huonolla tavalla. Ehkä olenkin nykyään synkkämielisempi, ja epäsosiaalisempi ja rauhallisempi, mutta olen ruvennut näkemään elämän ihmeitä yhä tarkemmin. Olen aina ollut hyvin tarkkasilmäinen ja katsellut luonnon yksityiskohtia ja pohtinut kaiken kauniin alkua. 
 Ehkei se kaikki kesällä ja syksyllä nähty vaiva itsensä muuttamisessa olekaan mennyt ihan hukkaan. Mutta jos sallin itselleni, jatkan matkaa oikeaan puheenaiheeseen.
En ole nyt lähiaikoina ommellut, tai käynyt tallissa, koska yksinkertaisesti ei vain huvita. Inspiraatiota ja intoa löytyisi paljonkin, mutta jalat ei suostu yhteistyöhön. ---> raippa käteen.
Tällä hetkellä huoneeni näyttää aivan katastrofaaliselta, ja pitäisi ommella yksi kirjava pullero talliin valmiiksi, että voin aloittaa jouluksi seuraavaa. Olen nyt alkuun ainakin ihan semityytyväinen hevoskatraaseen. Ehkei kaksi hepoista olekaan niin perfectoja, mutta silti ne merkitsevät minulle paljon.

Ehkä haluattekin nyt hiukan esittelykierrosta? Voitte kommentteihin arvailla rotuja.
Criatura
KT Echament 
Kuvat on otettu ennen kuin ehdin ommella sieraimia kiinni!
KT Fándango Nynic  
En ole saanut Fánysta kunnon kuvia vielä.

Bilbo Reppuli:
Sama pätee Bilbon osalla.
Tällä hetkellä Bilbo on kaikista onnistunein veijari. Sen harjaan pitäisi varmaan lisätä vielä yksi kerros, ehkä toinenkin. Kunnon shetuharjahan pitää olla!
Osa hevosista omistaakin jo sivut. Käykääpä vain kurkkimassa. 

Mitä olen tehnyt hevosteni kanssa? Reppuli pääsi vähän aikaa sitten tempputehtäviä tekemään. Harjoittelimme piaffea, passagea ja keulimista. Välillä jotakin kumarruksiakin tuli kerrattua kuopimisen, väistämisen ja pään pois kääntämisen lisäksi.
Olin myös kaksi viikkoa takaperin Tomorrowland stablesin (instagram, en tiedä tallin oikeaa nimeä) valmennuksessa Fányn kanssa. Mentiin melko pieniä harjoituksia, mitä nyt 50-60cm pomppuiltiin ja jotain koulua väännettiin.
Söpö vuonis valmennuksesta.
Muuta en olekaan tehnyt, muutamia kaulanaruharjoituksia on tullut harjoitettua. Muuten hepot on ollu aika koskemattomina tallilla. Tura pitäisi täyttää uudelleen, mikä nyt tuo kyhmyrä oikein tuossa turvan päällä on, ja mitkä ihmeen muodot alahuulessa. Täyttö on hiukan muuttunut, joten parannuksiin siis. Pitäisi saada hiukan myös uutta puhtia näiden suurmyyntiheppojen kanssa.

Lunta on myös kerääntynyt tänne Laajuskille päin. Vaikkakin se suli pois, ilman viileys ja raikkaus sai minut iloiseksi.
Eipäs muuta tässä olekaan.
Tuuva!
psst... Minut löytää edelleenkin aktiivisempana Instagramista... kepparikäyttäjä @kaarentalli ja privakäyttäjänä tutuille @tua_02